Tavoitteena parempi (selän)iho!

Olen pitkään hävennyt selän ihoani. Teini iässä minulla oli aknea kasvoissa, joka kuitenkin rauhoittui ajan myötä. Kasvoihin näitä näppylöitä ei onneksi ole ilmestynyt enää sen jälkeen, mutta joskus 20 ikävuoden jälkeen nämä saat*nalliset paiseet alkoivat muhia selkääni, ja jouduin usein peittelemään niitä vaattein ja välillä jopa meikkaamaan selkääni..naurettavaa! Olen niin kadehtinut ihmisiä, joiden selkä on täydellinen; sileä, virheetön iho, eikä näppylän näppylää!

Sain vihdoin pari viikkoa sitten aikaiseksi marssia lääkärille ja pyytää Isotretinoin lääkityksen mun selän akneen. (Aikaisemminhan olen siis kokeillut jo ties mitä kuureja ja voiteita, tämä Isotretinoin on nyt vähän niinkuin viimeinen mahdollisuus) No, nyt vain pitää popsia noita muutama kuukausi ja toivoa että niistä olisi apua.. mulla on tiedossa parit häät kesällä, ja en Todellakaan halua esiintyä Missään selänpaljastavassa, jos noi ei häviä.

 

Tavoitteena Pepsodent hymy!

Tässä kuussa alkaa myös mun hampaat kuntoon -operaatio :P  Tai oikeestaan se alko pari kuukautta sitten, kun poistatin kaikki loput visurit. Tässä kuussa, tän kuun lopulla oon menossa hampaiden laservalkaisuun..jänskää! Sitten sen jälkeen pitäis ainakin paikata etuhampaita, koska mun toisesta etuhampaasta on ollut jo KOLME kuukautta pieni pala pois kun se lohkes kun purasin jotain ruokaa!

Tavoitteena pepsodent hymy? :D No ei..ihan, mutta jotain sinne päin kyllä! Oon sitä mieltä että kauniit ja valkoiset hampaat kaunistaa ja kirkastaa koko ilmeen! =)

Onpas vierähtänyt viimeisestä!

Onpahan kyllä tapahtunutkin kaikennäköistä :)

Uusvuos meni todella kivasti, (vaikka aamuyön paljuilun takia sainkin angiinan) sairastelun jälkeen aloitin kuitenkin uudessa työpaikassa, ja oon kyllä tykännyt! Mukavaa!

Oon myös pitkään suunnitellut uutta blogia..bloggeriin. Olis kiva ostaa (vihdoin) se kamera, aloittaa puhtaalta pöydältä ja kirjotella jotain terveyspainotteisia sinne..kera niiden kuvien! Mutta meen nyt tällä  kuitenkin, ainakin vähän aikaa..vaikka suoraan sanottuna tää vuodatus ei vaan enää, tai ei oo oikeestaan pitkään aikaan oikein sytyttänyt :/..

No anyway, röökäminen alkoi uudestaan..päivässä menee tosin todella vähän, 3-5. Mies ystävä osti meille GreenSmokelta sähkötupakat, mihin pitäis siirtyä..mut toistaseks en oo saanu sitä aikaseks..tai siis ei oo ollu tarpeeks motivaatiota lopettamiseen.

Paino on pysynyt suunnilleen samoissa lukemissa..Tänään olin aamulla pumpissa, ja sen jälkeen kävin ostamassa  elämäni ensimmäisen tavoitehameen! : P  En oo koskaan omistanut mitään tavoiteasua, vaan nytpä kävin ostamassa! Käsittämätöntä! Vuosi sitten vaatekoko oli 40–42, nyt vaatekoko on 38. Tavoite hameeni on nyt kokoa 36, siihen aion kesään mennessä! :D Nytkin se kyllä mahtui niukin naukin päälle, mutta hiukan saisi lähteä sentti-pari vyötäröltä niin olis täydellinen. Siihen tähdätään!

 

Mutta pidemmittä puheitta, hyvää päivän jatkoa kaikille! Mulle tulee kohta huoltomies käymään ja sitten lähden iltavuoroon, morjes!

 

Ensimmäinen askel kohti leikkausta oli lainan hakeminen ja ottaminen, koska leikkaus maksoi 3500e yhteensä molemmista silmistä. Lainaa haettuani harkitsin pitkään menenkö Mehiläiseen vai Medilaserille. Otin molempiin paikkoihin yhteyttä, kyselin, ja tein sen perusteella valintani. Päätös oli helppo. Mehiläisestä vastas aivan todella  v*ttumaiselta kuulostava ämmä, kun taas Medilaserin ihminen vastaili innokkaasti ja asiantuntevasti kaikkiin kysymyksiini. Joten varasin leikkausajan Medilaserilta.

Viikko ennen leikkausta piti elää rillien varassa, mikä oli jumpissa kyllä ihan yhtä tuskaa..eihän ne rillit mainanneet pysyä päässä pomppiessa ja punnertaessa! Noh, viikko meni kyllä kuitenkin nopeesti. =) Leikkauspäivän edeltävänä päivänä kävin ensitarkastuksessa, missä katsottiin että silmät ovat sopivat leikkaukseen, sain reseptit ja hain antibiotti- ja kostutustipat ennen leikkausta. Ensitarkastus oli kyllä todella mukava, kun siinä pääs vielä kyselemään kaikkea mikä mieltä avarrutti.

Leikkaukseen mentäessä ei saanut olla meikkiä. Näköni oli ennen leikkausta -2.75 ja -3.25. Laserointi oli aivan älyttömän nopea toimenpide. Ennen leikkausta sain rauhoittavan lääkkeen (tälleselle jännittäjälle se oli ihan must), silmä teipattiin auki, sinne tipautettiin puudutustipat ja laserointi kesti sitten 20sek per silmä! Oik. silmän operointi tuntui lähinnä epämiellyttävältä, vasemman silmän laserointi sattui jostain syystä aivan todella paljon. Laseroinnin jälkeen jostain syystä mua vähän huimas, näkö oli sumea. Sain päähäni aurinkolasit (oikeesti ihan uimalasin näköset) ja menin tuolille lepäämään vähäksi aikaa. Lääkäri otti sit vielä mut johonkin pika tarkastukseen, tipautti tipat silmiin ja pääsin lähteen kotiin jo tunnin päästä siitä kun leikkaus oli alkanut! Tosi nopea ja näppärä leikkaus! Ne "tyylikkäät" "aurinkolasit" päässä sitten piti lähtee keskustasta kohti kämppää saattajan kanssa ja näitä aurinkolaseja piti pitää seuraavan päivän aamuun asti ja siitä viikon ajan öisin, ettei unissaan hinkkaa vahingossa silmiä.

Olin jotenkin ihan äärettömän väsynyt koko loppupäivän leikkauspäivänä, johtui ehkä rauhoittavasta jonka sain ennen toimenpidettä. Päästyäni kämpälle leikkauksesta, nukuin 3-4 tuntia, olin pari tuntia hereillä ja painuin taas nukkumaan. Huomasin kuitenkin ihmetyksekseni, että näin jo sinä samana iltana ihan normaalisti! Samoin seuraavana päivänä näin ihan normaalisti!! Mulla ei ilmennyt mitään valonarkuutta tai roskantunnetta silmässä. =) Kahden viikon ajan tiputtelin kolmesti vuorokaudessa antibiootti-kortisoni tipat., rinnalla tietysti kostutustippoja. Nyt kahden viikon jälkeen jatkan pelkästään kostutustippojen tiputtelua vähintään 3 kk. (parantaa näön laatua, vähentää roskan tunnetta silmissä)

Viikon ajan vältin ohjeiden mukaan saunomista (joo ei ollu ongelma), uimista, rasitusta hikeen asti (tää oli vaikenta!), pölyisiä paikkoja ja silmien meikkaamista. Silmiä ei myöskään saanut hieroa, eikä koskea viikkoon, ja piti välttää veden pääsyä silmiin ekan viikon ajan. Itseasiassa olin varmuuden vuoksi 2 viikkoa meikkaamatta silmiä, ja muutenkin yritin olla tosi tosi varovainen ekat kaksi viikkoa.

Nyt siis leikkauksesta kaks ja puol viikkoa takana, ja oli kyllä hintansa arvoinen leikkaus! Voin suositella ihan kaikille, jotka haluaa eroon piilareista ja silmälaseista! =)

Viikko ilman röökiä takana! =) Tänään oli myös yksi ihan täydellinen aamu, kun A oli tehnyt aivan täydellisen aamiaisen valmiiks kun heräsin. Taustalla Coldplay. Ja sokeriksi pohjalla kahvi+suklaa parvekkeella=paljon parempaa kuin rööki! Aaaah, tästä ei voi tulla kuin hyvä päivä! =) Tänään ohjelmassa käydä tukkalääkärillä, en vielä tiedä mitä tekisin/ottaisin hiuksilleni, mutta jotain uutta ja kivaa! Illalla sitte olis luvassa myös TUNNIN hieronta ála herra A. Can't wait!

Aika monestakin asiasta olis kirjoitettavaa, mut kirjoitan nyt ensalkuun tästä tupakoimattomuudesta....

Mun savuttomuuden alku ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan. Ekana päivänä nikotiini laastari putos combatissa, liukastuin siihen ja revähti takareisi..Great. (Tää sai mut vaan repeämään tunnilla, mut olihan se ärsyttävää kun muutenkin ollut liikkumatta sen viikon niin tuli pari lisäpäivää liikkumattomuudelle..) Mutta en kuitenkaan lannistunut, vaan sanoin heipat nikotiinilaastarille ja päätin/oon ollutkin ilman mitään valtakunnan nikotiinikorvausjuttuja. Ja hyvin on mennyt! =)

Sanoisin etttä mun vertaistuki, eli herra A, on ollut se tärkein apu tupakasta irtaantumiselle. Suosittelen jokaiselle joka aikoo lopettaa, niin kanssa "kärsijää"...:D ei vaan jotakuta joka käy samaa prosessia kanssasi lävitse ja tsemppaa ja tukee heikkoina hetkinä. Varsinkin ensimmäiset päivät olivat suoraan sanottuna ihan vitt*maisia, ja vertaistuen tarve oli kova. Parina ekana päivänä mielessä ei pyörinyt oikein muuta kuin tupakka, valehtelematta! Mutta oikeestaan noiden kahden ensimm. päivän jälkeen on ollu jo aika helppoa olla ilman, eikä oo tehny ees mieli! Ainoastaan joissain tilanteissa tietysti...esim. eilen kun kävin pyörähtämässä yhissä illanistujaisissa ennen yövuoron alkua, niin oli outoa olla sitä porukkaa joka jää sisälle kun muut lähtee röökillle....what?? joooo.....vähän pelottaa sitten kun on ite juomassa niin kuinkas sitten käy..tai en tiedä onko mulla motivaatiota/halua olla sillon polttamatta. Ollaan kuitenkin puhuttu A:n kans, että myös sillon pitäs olla polttamatta...mut sen näkee sitte, pitää vielä vähä funtsia sitä sitte ensviikolla paremmi...

Neljän savuttoman  päivän jälkeen voin sanoa, että makuaisti on parantunut ja on ollu ehkä vähän pirteämpi fiilis. Myös verenpaine on laskenut! Mulla on ollu alapaine aina satasen kieppeillä, niin nyt se oli viime yövuorossa 80 kieppeillä, aivan uskomatonta, mahtavaa! =) Tänään pitäis myös lähtee combattiin testaan onko kestävyys parantunut....Näillä jatketaan!

 

Täältä lisää tietoa tupakoinnin lopetuksesta.